LTU – KaaPo 3-0 (2-0)

Tää kaupunki on keltamusta!

Näitä paikallisvääntöjä on ainakin Littoisissa odoteltu vesi kielellä 90-luvun alkupuolelta asti, jolloin viimeksi pelattiin samassa sarjassa. Tänään odoteltiin, että eilisen esiottelun, Turun derbyn katsojista edes puolet tulisi tänään katsomoon, mutta vesisade pelotti siitäkin 3800 pois.

Peli alkoi taas Litun tämän kauden tavaramerkillä, hermostuneella pelin alulla. Nyt tuo huono jakso jäi kuitenkin vain viiden minuutin mittaiseksi, ennen kuin pelin sävel löytyi. Eipä Pojatkaan siinä alussa mitään esittäneet, vaan molempien peli oli sellaista sekavaa sähläystä ja kekkulontia. Aika nopeasti tuli ilmi, että taito-, ja tänään varsinkin tahtotaso olivat Litulla selkeästi vieraita paremmalla mallilla. Kotijoukkueen laitahyökkääjät haastoivat onnistuneesti KaaPon laitapakkeja ja saivat siten aikaan useita hyviä keskityksiä ensimmäisen puolituntisen aikana. Tähän ottelu oikeastaan ratkesikin. 1-0 maalissa elämäntapaintiaani Mäenpään keskitys oikealta putosi Tammenlaaksolle, joka ei kuitenkaan saanut vetoa aikaiseksi. Karkin nappasi valmentajavelho Lempinen, joka upotti pallon varmasti etukulmaan. Kellossa tuolloin 13 minuuttia. Nääki Niemisellä oli alussa parikin paikkaa tehdä maali. Taisipa yksi veto osua tolpan ulkoreunaankin. Kolmannella kerralla sitten natsasi.
16:s minuutti, ja Tero T tuli taas oikealta, ohittaen tänään pujottelukepin roolin omaksuneen Vinh Tramin, ja lähetti keskityksen takatolpalle, josta ilmatilojen haltija, Air-Nieminen puski hallitusti pallon takakulmaan.
Sitten iski se kuuluisa hyvänolontunne ja liike, sekä ajatus seisahtuivat täysin. Taisi moni jo miettiä, että onkohan huolto varmasti muistanut laittaa samppanjat jäihin. Pojat Kaarinasta sai näennäisen hallinnan puoliajan loppuun asti, mutta selkeisiin maalipaikkoihin asti ei rahkeet riittäneet edes silloin.

Kaikki odottivat toiselle puoliajalle kovaa rynnistystä vierailta, mutta vielä mitä. Kentälle asteli alistunut, kitisevä ja sateen kastelema poikajoukko, joka antoi pelin ilmaiseksi Litulle. No mikäs siinä, tämähän kelpasi Litulle. Yleisö ei varmaan ollut kovin mielissään, sillä olihan se loppu melkoista antijalkapalloa. Kotijoukkueelle kun riitti, että pidettiin palloa omilla ja pää kylmänä. KaaPon eväät oli jo syöty.
Nähtiin siinä välissä kuitenkin yksi helmikin, kun Siim Ots lehmän rauhallisuudella laittoi ihanan pystypallon pakkien väliin kirmanneelle Hyytiälle, joka viimeisteli kylmästi tolpan kautta voittolukemat 3-0, kun pelattu oli 80 minuuttia. Lopussakaan Litun puolustuslinjalla ei ollut hädänpäivää missään vaiheessa, ja maalissakin Laurin esti hypotermialta ainoastaan omilta tullut palautus, johon piti venyä.
Seuraavaa paikallisottelua odotellessa....yrtittäkää nyt edes Pojat!

-TS-