Mielenkiintoinen paikalliskamppailu, joka houkutteli Liedon stadionille satakunta katsojaa, jotka odottivat tiukkaa paikallisvääntöä. Lämpötila hipoi kyllä kahtakymmentä, mutta voimakas tuuli tuntui luissa ja ytimissä niin, että olo oli tosiaan kesäinen.

”Tämä ei kyllä mennyt meidän käsikirjoituksemme mukaan alkuunkaan!”

Viime viikon TuTo-peli meni meiltä todella hienosti, voisi sanoa, että suorastaan yläkanttiin. Odotukset tätä peliä kohtaan olivat sen vuoksi melko korkealla; tosin tiedettiin, että kotijoukkue olisi todella vaarallinen kotonaan kärsittyään viime viikolla rökäletappion.
Vastuuvalmentajamme Kimmo Tapaninen tuli peliin suoraan lentokentältä, joten Mauri Nurmi hoiti alkutoimenpiteet. Viime viikon pelistähän tuli sen verran jo jobinpostia, että ”AT” on poissa muutaman viikon ja ”Mara”, jota alakerta ehdottomasti kaipasi, oli sairaana.
No niillä mennään, jotka on paikalla. Avauskentällisemme oli seuraava: maalissa Lauri ”Filippo” Raitala; alakerran nelikko: Antti ”Kopo” Kovisto (C) – Riku ”Jallu” Jalonen – Kimmo ”Kipi” Mäkeläinen – Ismo ”Ispi” Uusi-Uola; keskikentän pohjalla Siim ”Sime” Ots ja Ville ”Riski” Raitanen ja ylempi kolmikko Kai ”Kake” Lempinen keskellä ja laidoilla Viktor ”Viki” Bilishenko ja Olli ”Mälli” Mäenpää ja yksinäinen kärkiohjuus Aarno ”Tane” Koivisto.
Pelistä odotetiin kuumaa paikalliskamppailua ja aika ajoin välähdyksittäin se sellaista olikin. Ensimmäisen kymmenen minuutin aikana kotijoukkueella oli pari hyvää paikkaa, mm. kulmuri. Me saimme rivit kuitenkin ojennukseen, joten pelin painopiste siirtyi myötätuulen turvin meille. Kehittelimme kohtapuoliin (11 min) hyökkäyksen, jossa Kake tarjoili Mällille avopaikan ja luvuiksi kirjattiin 0-1. Tässä vaiheessa meillä oli hyvä ote, tai siltä se ainakin vaikutti, peliin. Jotenkin vaan annoimme kotijoukkueelle pikkuhiljaa lisää ”köyttä” ja lopetimme oman pelaamisen ja menimme osittain mukaan vastustajan pelitempoon. Niemisen kiemurat tunnettiin hyvin etukäteen, mutta silti pelissä muutaman kerran mentiin niihin todella helposti. Kopo antoi (18 min) hyvän vaparin, jonka Tane latasi komeasti yli. Kentän laidalta näytti siltä, että jos Tane olisi joko jatkanut laitaan edelleen Mällille tai antanut syötön mennä suoraan , niin Mällille olisi avautunut avopaikka.
Seuraavasta hyökkäyksestä taas Lieto tuli oikealta laidalta läpi, keskitti maalille ja laukaus meni ylähirren kautta pöpelikköön. Muutama minuutti(26 min) myöhemmin saatiin vähän esimakua tulevasta, kun Lieto kehitti ensiksi pahan tilanteen maalillemme, mutta onneksi laukaus meni yli. Seuraava avaus aiottiin palauttaa takaisin maalivahdille ja vastustaja oli taas lähellä rokottaa siitä. Puolen tunnin kohdalla Liedolla oli keskialueella vapari, joka annettiin nopeasti vasemmalle maalille, josta Nieminen sai pallon paitsiolta haiskahtaneessa tilanteessa ja tykitti tasoituksen. Vähän tuntui kuin oma uskomme olisi samalla lopahtanut. Erän lopulla meillä oli vielä yksi lukuisista vapareista hyvältä parinkymmenen metrin säteeltä maalista, vaan ei onnea mukana.'Taukotilanne 1-1.

Vaihtoja ei tehty tauolla, vaan käytiin lävitse kuviot kertaalleen. Ja kaikki tuntui olevan taas reerassa.
Alta kahden minuutin saatiin kylmää vettä niskaan, kun Liedon vapari puolesta kenttää myötätuulen turvin tavoitti oman pelaajan maalilta ja siinä vierasjoukkue katseli kun toinen teki maalin 2-1.
Muutaman minuutin kuluttua (52 min) Vikillä oli vuoro kokeilla vaparikuviota, mutta hidas sijotus meni vasemmalta ohi. Parinkymmenen minuutin kohdalla toisella jaksolla tuli lopullinen niitti, kun Nieminen teki toisen henkilökohtaisen maalin ja laittoi litulaiset nippuun ja numerot 3-1.
Loppuvaiheessa tuli taas jobinpostia, kun Riski loukasi vasemman nilkkansa ja joutui jättämään peliareenan (oikea nilkkahan onkin ollut tähän asti ongelmana...)
Toisella jaksolla tehtiin neljä vaihtoa: (66 min) Ismo → Kimmo ”Tapsa” Tapaninen, (70 min) Riski → Agon Germizaj , (73 min ) Tane → Janne Mäntynen ja lisäajalla vielä Viki → Montassar ”Monty” Khelifi.
Kaiken kaikkiaan aika hengettömältä tuntui pelaamisemme. Jotenkin tuntui, että ei menty niin ”iholle” kuin olisi pitänyt, oltiin askel jäljessä mieluummin. Ei tehty likaista työtä, sydän ei ollut mukana.
Pohjanoteeraukselta tämä tuntuu viime viikon jälkeen, vaikka ei sitä ole, paikallispelit vaan ovat tällaisia. Ja ensi vuonnahan meillä saattaa olla enemmänkin näitä paikalliskampailuja.
Ensi vikolla vastaan omalle kotoiselle Littoisten ikivanhalle tekonurtsille tulee FC Inter 2. Tervetuloa vaan kaikki paikalle silloin. Näytetään interille närhen munat tai miten se sanonta menikään.

jukka