LTU – Wilpas 5-1 (1-0)

Kasvojenpesua salolaisten kustannuksella

Edellinen matsi (TPK) oli mennyt joukkueelta niin penkin alle, että koko viikon teemana oli Lituleirissä ollut ryhtiliike, kunnianpalautus, kasvojenpesu tai miksi sitä nyt haluaa kukin kutsua. Tämä näkyi jo viikolla treeneissä hyvänä taisteluna ja nyt sen kiiman sai kokea Wilpas.
Ei peli tänään nyt koko ajan ollut mitään näytöstä sillä peli ailahteli vielä aika lailla, mutta kun lopulta vaihde saatiin silmään, oli tuplavee enää pelkkä vastaantulija.

Tropiikinomaisissa tunnelmissa pelattu peli alkoi lievällä kotijoukkueen painostuksella, mutta Wilpaskin tuli välillä laidoista aika vaarallisesti. Pian alkoi tulla kuitenkin selväksi, ettei keltapaidat saisi mennä puolta metriä lähemmäs salolaisia ilman että pilli soi. Tämä huipentui tilanteeseen, jossa Wilpaalle vihellettiin pilkku tilanteessa, josta ei vieläkään kumpikaan joukkueesta osaa sanoa mistä se tuli. Onneksi pilkunvetäjällä oli jalat väärinpäin perseessä kiinni, joten takaiskulta vältyttiin. Avausmaalin teki sitten Litu, kun T.T.Laakso sai kaaripallon vasempaan laitaan, otti pallon haltuun ja lähetti sen putoavana helmenä maalin eteen, jossa Vikin lonkerot heiluivat pallon maalin perukoille. Paljon muuta ei ekalla puoliajalla nähty, paitsi ehkä ihmiskuula Lempisen suorittama pakinjyräys suorinvartaloin. Siitä keltainen ansaitusti, mutta muuten tuomiot menivät turhan usein vieraille. Mainitsinko muuten jo että tuomarit oli raahattu ihan Salosta asti.

Toisen puoliajan alku näytti taas vähän siltä kivalta neppailulta ja chippailulta mitä oli viime pelissä. Ei Wilpas mitään uutta keksinyt, mutta jotenkin työväen urheilijat olivat ikäänkuin takajalalla liikenteessä. Palkkio tästä tuli sitten 51. minuutilla. Pallo pyöri Litun 16:n rajalla, kunnes sen lopulta tasoituksen laukoi ruuhkan läpi alakulmaan nro 7, Parjanen? Tämä taisi sitten taas herätellä isäntiä, sillä 56. minuutilla nähtiin yksi kauden komeimmista osumista. Pitkänen lähti nousuun topparin tontiltaan pallo kutakuinkin hallussaan. Keskikenttämiehiä ja pakkeja tuli vastaan kasapäin, mutta aina vaan pallo sattui karkaamaan jalasta sopivasti oikeaan suuntaan. Kuljetuksen päätteeksi lähti vielä millintarkka läpisyöttö kolmen pelaajan välistä vasemmalle Lempiselle, joka otti karkin haltuun ja nosti sen vielä ärsyttävän rennolla chipillä maaliin. Kädet ja kaulukset pystyyn...
Tästä alkoi sitten Litun täydellinen dominointi. Seuraava maali nähtiin 11 minuutin päästä. Vaihdosta irti päästetty Villa nosti pallon wilpaspuolustajan käteen, ja pallo pilkulle. Maailman ainoa valkoinen jamaikalainen, Mika Terävä, roikotti pallon karibialaisella rentoudella yläkulmaan. Hakkis oli mukana seuraavassakin maalissa, nimittäin kulman antajana. Pallon puski etutolpalta maalin kattoon Ots, otsakiharoillaan. Viisi minuuttia ennen loppua päästiin vielä tyylittelemään loppulukemat 5-1:een. Pitkänen pudotti keskityksen pilkulla vaanineelle Nakkilan Niistäjälle. Riski tarrasi tilaisuuteen kuin nahkiainen isoäitiin, ja täräytti ulkosyrjällä yläriman alle. Peli oli taputeltu ja juna on taas raiteillaan.

-TS-