27.6.2002, Uusikaupunki UPK 2-LTU 1-3 (1-2) Kauden viimeinen peli oli jo aika pelailua, LTU otti kuitenkin helpon voiton. Toisessa ottelussa peräkkäin syntyi hattutemppu, tällä kertaa tekijänä oli Jukka. Märkä kenttää oli syynä siihen että pelissä ei mitään hienouksia nähty. LTU kuitenkin hallitsi peliä melko selvästi ja UPK ei saanut oikeastaan muita paikkoja kuin yhden, josta käsivirheen jälkeen syntyi maali. Tuomareiden taso oli yhtä surkeaa kuin MM-kisoissa. Pelin lopussa Tapsa saikin punaisen kortin ja joutui lähtemään vaihtopenkiltä. Kortin antamiseen syytä ei kuitenkaa selvinnyt. LTU otti jo neljännen peräkkäisen voittonsa. Vielä ei tiedä kuinka monta lähtöpistettä syksyksi tulee mutta asia selviää viimeistään 6.7 kun pelataan lohko 1:n viimeinen peli SIF-Lieto. Nyt pidetään pari viikkoa taukoa ja sitten taas jatketaan, kohti kolmosta..
19.6.2002, Lieto LTU-RaiFu 5-0 (1-0) LTU jatkoi maalintekoharjoituksiaan kahden viime ottelun tapaan, nyt maaleja syntyi viisi. Ottelun lähtökohta melko selvä, sillä LTU oli viime pelissä varmistanut yläloppusarjapaikan ja RaiFulla ei ollut ennen peliä kuin yksi piste. Ensimmäinen puoliaika ei kuitenkaa näyttänty lupaavalta vaikka tilanne oli kotijoukkueelle 1-0 Harryn maalilla. Toisella puoliajalla Harry teki vielä kaksi maalia ja näin oli kauden ensimmäinen hattutemppu tosiasia. RaiFulla ei montaa paikkaa pelissä ollut ja Eerolla oli maalissa helppo työ pitää LTU:n kuudes nollapeli tälläkaudella. Ottelusta jäi ihan hyvä, ainakin mitä maalien määrään tulee. Tästä on hyvä jatkaa Ukiin viikon päästä. Matsissa on sen verran panosta että voitolla LTU todennäköisesti saa 1-2 lähtöpistettä syksyksi. Toivottavasti maalihanat pysyvät auki myös syksyllä, kun ne kerrankin on saatu auki.
8.6.2002, Mynämäki MynPa-LTU 0-4 (0-1) Mynämäkeläiset palloilijat eivät pysyneet mukana LTU:n pyörittäessä peliä mielensä mukaan. Maali- iloittelu päättyi lopulta 0-4 LTU:lle. Pelin hahmoksi muodostui voittomaalin lisäksi vielä toisenkin kaapin iskenyt joukkueen kapteeni Riku "Jallu" Jalonen. MynPa pääsi oikeastaan painostamaan vain ensimmäisen puolen lopulla, kun helle alkoi painaa päälle. Puoliajalla LTU kuitenkin ryhdistäytyi ja otti pelin jälleen hallintaansa. LTU:n muita maalintekijöitä olivat Jukka ja Pete. Loukkaantumislistalta tuli tähän peliin mukaan kaivattu joukkueen ykkösveskari Eero, joka siis torjui heti vaatimattomasti nollapelin tililleen. Kaiken kaikkiaan peli kuului ns. rutiinivoittoihin, jotka LTU:n pitäisi hoitaa kahden seuraavankin matsin tapaan tyylikkäästi kotiin.
5.6.2002, Lieto LTU-MaPS 2 3-0 (0-0) LTU antoi myrskyvaroituksen Mynämäen Pallolle kaataessaan Maskun Palloseuran Liedossa komeasti 3-0. Maalit olivat kovin kaivattuja kahden peräkkäisen voitottoman ottelun jälkeen ja Tapsakin sai pelin jälkeen hymyillä pitkästä aikaa. Tälläkin kertaa ensimmäinen puolisko pelattiin tasaisesti maaleitta, mutta toinen puolisko oli LTU:n juhlaa. Varsinkin maalivahti Antti Rankin otteet olivat aivan huippu- luokkaa ja pari mieletöntä torjuntaa nostivat koko joukkueen mielialaa. Peli oli kokonaisuudessaan myös yleisön mieleen, ja peliä olikin tullut sankoin joukoin katsomaan yli viisikymmentä jalkapallon ystävää. Toivottavasti pelivire säilyy myös lauantaihin, kun LTU matkustaa Mynämäelle. Matsibussin aikataulusta ja kulkureitistä varmaankin sivuilla..?
30.5.2002, Kärsämäki FC NU-LTU 0-0 Kuumalla ja aurinkoisella Kärsämäen kentällä ei nähty ainuttakaan maalia, kun LTU kävi testaamassa FC Nations Unitedin poikien kunnon. LTU hallitsi peliä, mutta ei saanut rakennettua kunnon tilanteita NU:n puolustuksen läpi. Lähimpänä maaleja olivat ilmeisesti Markku ja Jukka, jotka olivat kuitenkin hieman epäonnisia tilanteissaan. Suuri poissaolomäärä LTU:n puolella ei voinut olla vaikuttamatta lopputulokseen ja ehkä parin avainpelaajan puuttuminen näkyi juuri pelin rakentamisessa. Tasapeliin voidaan kuitenkin olla jotenkuten tyytyväisiä, sillä pahimmillaan pallo kävi LTU:n poikien ylärimassa. Viimeistään nyt on kuitenkin syytä miettiä ratkaisua maalintekoon, sillä LTU on pelannut jo huimat 180 minuuttia ilman ainuttakaan täysosumaa. Peliä katsomassa nähtiin mm. Turun nappuloiden valmentaja Reijo Pihl. Ehkäpä häneltä liikenisi pari maalitykkiä LTU:nkin tarpeisiin?
25.5.2002, Lieto LTU-Lieto 0-1 (0-1) LTU:n kotitaika särkyi paikallisottelussa Liedon Palloa vastaan. Tasaväkinen kamppailu päättyi Liedon voittoon 0-1. LTU:n maalinteko-ongelmat saivat näin jatkoa, sillä kuudessa pelatussa pelissä on maaleja tehty vain neljä, mikä on vähiten koko sarjassa. Ottelussa oli paikkoja molemmin puolin, mutta LTU:lla oli ongelmia varsinkin pelin rakentelussa ja keskityksissä, jotka tapasivat jatkuvasti lentää yli kohteensa. Huolimatta pikku virheistä, peli oli kuitenkin hyvätasoinen, eikä LTU:n tarvitse missään nimessä hävetä suoritustaan, vaikka pisteet tällä kertaa jäivätkin saamatta. Suureksi epäonneksi LTU:n ykkösveskari Eero Ågren muljautti nilkkansa ottelun loppupuoliskolla. Maaliin laitettiin lyhyellä varoitus ajalla A-junioreista ykkösjoukkueeseen nostettu Hannu, joka teki maalivahtina onnistuneen come-backin nuoruusvuosien maalivahtiuransa jälkeen. Yleensähän Hannu sahaa laidassa..
14.5.2002, Kerttula hiekka SCR 3-LTU 0-1 (0-0) SCR 3 ontui pahasti kotikentällään Raision Kerttulassa ja hävisi näin Littoisten pojille 0-1. Tulos ei kuvaa ollenkaan ottelua, sillä LTU hallitsi peliä ja loi tilanteita poikkeuksellisesti jo heti pelin ensimmäisillä minuuteilla. Pelin ainutta osumaa saatiin kuitenkin odottaa täydet 90 minuuttia, vaikka hyviä paikkoja oli aikaisemminkin. "Paras" ohilaukaus tuli noin viisi minuuttia aiemmin, kun Suipe täräytti tyhjästä maalista ohi hieman turhalta tuntuneen siirtelyn jälkeen. SCR:lläkin oli paikka tai pari, mutta ne sudittiin ohi tavalla tai toisella. Vaikka pisteisiin oltiin jälleen tyytyväisiä, tullaan harjoituksissa ensiviikolla todennäköisesti treenaamaan "Tapsan tahdeissa", joita edellä mainittu harjoittelikin LTU:n puolustuksen hieman haparoidessa..
11.5.2002, Kultanummi LTU-TPK 2 1-0 (1-0) Kaunis lauantainen iltapäivä vahvisti LTU:lle jo viime kausista tutuksi tullutta kotitaikaa, kun TPK 2 taipui kultanummella niukasti lukemin 1-0. Mitään maalijuhlaa ei siis vieläkään päästy todistamaan. Toisaalta LTU käytti nyt ensimmäistä kertaa sarjapelissä taktiikkaa 5-4-1, kun kolmessa aikaisemmassa pelissä pelattiin 4-4-2 malliin. Ennakkoon kovaksi vastustajaksi uskottu TPK ei saanut peliään kulkemaan LTU:n lujan keskikentän läpi, joten tilanteet jäivät koko pelissä vähiin. Pelin ainokainen syntyi TPK:n maalivahdin haparoidessa Jukan viimeistellessä kauden ensimmäisensä. Puolustusvoittoisesta tyylistä huolimatta Tapsa oli pelin jälkeen varsin tyytyväinen kolmeen pisteeseen.
4.5.2002, Sund Sund IF-LTU 1-0 (1-0) LTU joutui suureksi pettymyksekseen kokemaan jälleen niukan 1-0 vierastappion Sundissa. Paljon tunteita ja kysymyksiä herättänyt rangaistuspotku ensimmäisellä puoliskolla jäi pelin ainokaiseksi. Tilanteita saatiin aikaan useita, mutta jopa täysin varmalta tuntuneet maalit jäivät jälleen kerran tekemättä. Tuomarilinjakin oli pilkkua huolimatta hyvä, mutta tietenkin on selvää, ettei tällaisia kotiinpäin vetoja saisi tulla. LTU:n kannalta suurin kysymys on siis edelleen tehottomuus, joka on loistanut jokaisessa kevään pelissä. Ehkäpä niitä viimeistely harjoituksia kannattaisi Tapsankin vielä kehittää.
27.4.2002, Kultanummi LTU-Ponteva 2-1 (1-0) LTU otti ansaitun voiton kotiavauksessaan kultanummella. Lievästi peliä hallinnut LTU teki pakolliset kaksi maalia, jotka riittivät voittoon Pontevan ainokaista vastaan. Monista hyvistä paikoista huolimatta, LTU:n maalinteko-ongelmat kuitenkin jatkuivat, sillä mahdollisuuksia tuloksen parantamiseen olisi ollut enemmän kuin tarpeeksi. Kauden ensimmäinen voitto on kuitenkin tosiasia, joten eiköhän niitä maalejakin ehditä vielä tekemään.
23.4.2002, Paimio HT VG-62 2-LTU 1-0 (1-0) Sarjan avaus ei sujunut LTU:n kannalta parhaalla mahdollisella tavalla tänä vuonna. Maalivahdin pieni horjuminen kostautui karvaasti muuten hyvin tasaisessa ottelussa. Pallo oli periaatteessa jo Eeron sylissä, josta se kuitenkin luiskahti pois ja VG siivosi pallon maaliin. Tapsan kiroilu kaikui Paimion pelloilla vielä pitkään vahingon jo tapahduttua, mutta edes viime hetken vaihdot eivät nostaneet Littoisten poikia tasoihin. Ensimmäisellä puoliskolla saatiin luotua parikin hyvää tilannetta, mutta jälkimmäisellä tehottomuus näkyi selvästi. Ehkäpä ennen lauantain kotiavausta olisi syytä treenata vielä maalintekoa ja varsinkin viimeistelyä tilanteissa.
Syksyn matsiselostukset